torstai 30. kesäkuuta 2011

HaMMaS


Michael puhui muutama päivä sitten kaupassa, että Calvinin hammas tuntuu ihan hauen hampaalta ja jotenkin en kiinnittänyt huomiota mitä hän sanoi. Seuraavana aamulla hain Calvinin meidän viereen ja hän siinä hymyili entiseen tapaan.
Leveän hymyn sijasta minun katseeni kiinnittyi hampaaseen, joka oli juuri puhjennut!!

Minä siinä sitten hihkuin Michaelille, että kato kato ja hän siinä vieressä, että minähän sanoin eilen siitä kaupassa. Teki mieli lyödä luunapilla toista, että no oisit hehkuttanut nyt kunnolla.






En tiedä mitä te olette mieltä, mutta minusta hän on tässä kuvassa aivan äitinsä näköinen. Ainakin hymy on ihan identtinen.

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Calvin, meidän perheen hurjapää

Voi tätä vauhdin hurmaa


Calvin oli päikkäreillä, joten äiti päätti hieman askarella. Jeeppi on rakennettu Huggies pahvilaatikosta. Teippasin paperit sivuille, johon maalasin sitten hienot kuvat. Maalaamiseen käytin sormivärejä ja pensselinä toimi meikkisivellin. Tällainen on tulos. Minulla on vielä opeteltavaa, mutta ehkä minustakin löytyy pieni askartelija. Tuotokset saattaa kylläkin näyttää ala-aste tasoisilta, mutta eipä tuo mitään :)

Oikein hyvää Juhannusta sinne Suomen perukoille! Olkaahan ihmiset kunnolla ja pysykää kaukana vesiltä!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Isänpäivä!

Tänään Amerikassa vietetään Isänpäivää!! Meillä on vietetty Isänpäivä viikonloppua ja olen hieman yrittänyt hemmotella Michaelia :) Haluan sanoa muutaman sanan Michaelista näin Isänpäivän kunniaksi. 

En ole ikinä tavannut miestä niin kuin hän on. Olen maailman onnekkain! Myös Calvin on maailman onnekkain, koska hänellä on paras isä! Michael todella epäitsekäs ihminen. Hän ajattelee aina ensin minun ja Calvinin parasta. Hän on todellinen perhemies. Hän rakastaan viettää aikaa perheensä kanssa.  Hänenlaistaan persoonaa saa etsiä. Hän tekee kaikkensa perheensä eteen. En voi kyllä muuta sanoa kuin, että Michael on .. .. .. 



p.s I love you daddy!!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Kun lähdimme Suomesta, meillä oli mukanaan muutama matkalaukku, jotka olivat vaatteilla ja muutamilla tavaroilla täytettyjä. Kun muutimme Oulusta Kemiin väliaikaisesti jouduimme jo silloin varastoimaan kaiken omaisuutemme. Muuttopäivänä oli ihan perinnönjako olo, koska annoimme joitakin tavaroita perheillemme. Loput jätimme varastoon odottamaan päivää, jolloin meidän unelma täyttyisi siitä, että meillä olisi myös asunto Suomessa. Voin kertoa, että ei ole helppoa muuttaa pelkän muutaman matkalaukun kanssa ja jättää kaikki taaksensa. Toisaalta olin innoissani, että nyt pääsen kokoamaan oman kotimme ja tavarat sinne aivan uudestaan ja nollasta. 


Nyt kun todellisuus on iskenyt niin ajatus nollasta aloittamisesta on alkanut ahdistamaan. Minä en ole mikään sisustaja. Minulla ei ole sellaista silmää kun jollakin on. Onkohan se mahdollista kouluttaa itsellensä sellainen silmä? No yksi asia missä koen olevani hyvä on yrittäminen, joten olen päättänyt yrittää. Lopputulos ei ole taattu, mutta ainakin olen yrittänyt. 


Nyt kun olen kotiäiti ja vietän suurimman osan ajastani kotona, unelmani on luoda ihana koti meidän perheelle. Haluan kodin, joka on:
-Käytönnöllinen
-Kodikas



Jokainen meistä haluaa tehdä erilaisia asioita. Jotkut haluaa matkustaa ympäri maailmaa. Jotkut haluavat hemmotella itseänsä hienoilla merkki tavaroilla. Jotkut haluavat asua jossakin, missä naapurit eivät häiritse. Minä haluan itselleni ja perheelleni kodin, jossa me kaikki viihdymme ja josta voin olla ylpeä. Ylpeydellä en tarkoita vouhottamista, vaan sitä että olen ylpeä siitä mitä minä olen luonut. 


OMA KOTI KULLAN KALLIS
Minun unelmissani :)

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Toukokuu = minun lempikuu

Ollut melkosta hässäkkää täällä meidän päässä. Ensi appiukko tuli käymään, jonka seurauksena hän vei Michaelin mukanansa Suomeen tekemään työjuttuja. Vein heidät Las Vegasiin, josta he lensivät ja läpsystä vaihto ja anoppi tuli samana päivänä tänne. Ollaan touhuttu vaikka ja mitä. 

Vietin ensimmäisen äitienpäivän ja vissiin on jotakin tullut oikein tehtyä, koska Michael hemmotteli minut ihan pilalle. Olen nauttinut äitienpäivänä lahjastani koko kuukauden, koska se sisälsi erilaisia hemmottelulahjakortteja. Äitienpäivä voisi olla melkeen joka päivä :) Ja niin se melkein onkin, koska minä saan nauttia äitinä olemisesta joka päivä ja poikani ja mieheni seurasta. Olen super onnekas!!

Kuun lopusta olikin sitten minun synttärit ja niitä vietimme Michaelin kanssa kahdestaan Las Vegasin hulinassa. Olimme ensimmäistä kertaa kahdestaan sitten Calvinin syntymän ja olihan meillä hauskaa. Yövyimme hienossa Mandalay Bay hotellissa. Kävimme katsomassa Blue Man Group shown. Se oli kyllä todella hyvä! Sitä on todella vaikea kuvailla. Sen vaan pitää itse kokea. 

Meijän hotelli

Luxor

Hotellilta

The Venetian 
Kuvista saattaakin jo huomata mitä minä sain syntymäpäivälahjaksi. Aidot reiskat!! Ne on aivan mahtavat! Mun silmät on super herkät ja varsinkin nyt kun asutaan paikassa, jossa paistaa aurinko lähes joka päivä on mun silmät kovilla. Tämä on pitkä tarina, joten lyhennän sitä hieman. Ennen synttäreitä käytiin appiukon ja poikien kanssa Sand Hollow järvellä ajamassa vesijetillä. Minä en todellakaan ole mikään vesityyppi vaan tykkään mieluummin olla kuivalla maalla. No pitkän vikinän jälkeen Michael sai houkuteltua minut tuubin kyytiin, jolla hän veti minua. Hän lupasi olla hukuttamatta minua, MUTTA TOISIN KÄVI! Vesihirviö hyökkäs kesken ajelun ja upotti minut ja vei minun aurinkolasit. Olin siis todella niiden tarpeessa ja kuinka ollakkaan sain sitten ne synttärilahjaksi. 

Anteeksi jos teksti on kovin sekavaa. Minulla on kovasti ajatuksia mistä kirjoittaa ja piti nyt jostakin aloittaa. Toivottavasti kesä on rantautunut Suomeenkin pitkän talven jälkeen. Paljon onnea kaikille valmistuneille ja ylioppilaille! Yksi etappi takana ja monta mahtavaa edessä!

"As you look ahead to where you´re going, 
take the time to appreciate where you´ve been and to enjoy where you are,
 right here, right now."