Helmikuun loppuja

Helmikuun loppuja vietellään. Ollaan oltu mukavan kiireisiä. Olen aloittanut pienen osa-aikatyön. Saan ottaa vielä Calvinin mukaan, mikä on parasta! Päivät menee nopeaa ja kevät ja kesä tulee sitäkin nopeammin. Kesän alussa tullaan käymään Suomessa - en malta odottaa!! Olen jo valmiiksi miettinyt mitä kaikkea me tehdään. Jännä fiilis, että pääsen Calvinille esittelemään kaikki paikat missä itse olen leikkinyt. On myös paaaaljon ihmisiä, joita meidän pitää nähdä! Erityisesti odotetaan Iida-Maija serkun tapaamista!!

Yksi äitinä olon parhautta on se, että saa leikkiä parturia!! Eilen käytiin ostamassa parturivehkeet ja tässä olisi tulos:

Mitäs pidätte? Onko liian raju? Itse tykkään siitä todella paljon! Ei mikään täydellinen, mutta voin puolustautua, että se oli minun ensimmäinen kerta. Ja olihan se Michaelkin apuna. Piti saada vähän miehekästä mielipidettä ja osaamista! Calvinkin oli aivan ihmeissään kun mentiin peilin eteen uuden tukan kanssa. Hymyili oikeen viekkaasti. Ihana poika!!

Lauantaina olisi edessä taas uusi kisa. Dogtown Half Marathon, eli 21km ja risat. Nautin kyllä tosi paljon juoksemisesta, JOS on hyvä päivä. Ensimmäinen kisani oli ihan kamalan tuntoinen. Toivotaan, että ilma suosii ja kropassa on paljon energiaa. 

Jalat alkaa vähän oireilemaan kun on paljon tien päällä, joten olen aloittanut säästämään rahaa pyörää varten. Pyöräily on hyvää kesto urheilua, mutta ei rasita esim polvia, niin paljon kuin juokseminen. Täällä ilmat on niin mahtavat, että ulkona urheileminen on ihan mahtavaa! Tällaisen herkun kun saisi alle, niin johan tulisi kilometreja alle. 

Kuva lainattu googlesta

Kevättä kohti

Meidän aamu alkoi tällaisen maiseman merkeissä. Käytiin patikoimassa Calvinin kanssa noin 10km. Daddykin oli mukana, mutta hänellä oli mettästyshommia tehtävänä. Aurinko paistoi kauniista ja lämmitti mukavasti. Törmättiin kahteen cowboyhin ja heidän vaimoihin. Kyllä oli Calvinilla ihmettelemistä hevosten kanssa. Taisi kyllä hevoset myös ihmetellä tätä toista hevosta tai paremmin aasia.

Calvin otti heti alussa pikku päikkärit. Patikoinnin jälkeen mentiin meidän lähipuistoon, että pääsi poikakin päästämään vähän energioita pihalle. Se menee nykyään sellasta vauhtia, että päätä ihan huimaa. Kävely muuttunut juoksuksi.

Ajattelin, että voisin jakaa teidän kanssa muutamia kuvia minun kameran kätköistä:

Tästä minä saan nauttia joka päivä. Ruoka-aikana on Calvin ollu kotona. Tämä todisteeksi myös, että osaan edes jonkin sorttista sapuskaa tehdä. Olen itseni yllättänyt nyt jo muutamaan otteeseen. Ehkä joku kerta voisin teille laittaa ihan ruoka aiheisen kirjoituksen. 

Isomummolta joululahjaksi saatu ihka oma Cars-tuoli. Itsestä tuntuu niin hassulle, kun Calvin menee istumaan tuoliin. Joskus se on siinä oikeen laiskan oloisesti. Sen jälkeen pitääkin vähän aktivoida tätä meidän pientä sohvapottua. No ei se tosiaan ole sohvapottu!!

Meillä on täällä yksi perhetuttu, jonka luona käymme kylästelemässä silloin tällöin ja heiltä löytyi tällainen puuhevonen. Calvin sai heti jujusta kiinni ja sai hevonen melkoset kyydit. 

Joulun alla menetimme ystävän. Tässä on kuva hänen muistotilaisuudesta, joka oli todella kauniissa paikassa. Michael piti puheen, joka oli todella kaunis. Paikalla oli säkkipillinsoittaja, joka sai kyllä ihon kananlihalle. Kaunis tilaisuus!!

Juoksin ensimmäisen "kisani", puolimaratonin(n. 21km) yli viikko sitten. Ilma oli aivan kamala, mutta maaliin asti selvittiin. Oon täällä innostunut juoksemisesta. Puitteet on niin hyvät. Välillä vaan tuntuu, ettei löydy vaan aikaa juoksemiselle ja jalat pistää hanttiin. Mukana oli 1400 juoksijaa, että oli tiivis tunnelma. 

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!! 

Lyhennelmä Joulukuusta

Melkosta vauhti tämä aika viilettää. Minä en ainakaan pysy perässä. Mitähän kaikkea tässä on ehtinyt tapahtua, sitten viime päivityksen. Noh aloitetaan siitä, että minun vanhemmat olivat käymässä. Olihan vaan Calvin innoissaan ja samoin mummi ja ukki. Minäkin sain mukavasti lisää apukäsiä. Meillä oli kyllä tosi mukavaa ja kaikki sujui hyvin sulassa sovussa :D 

Touhuttiin kyllä vaikka ja mitä. Käytiin esimerkiksi Zionin kansallispuistossa sekä Las Vegasissa.. Tulipa muutama dollari pelattua ykskätiseen. Eipä tarvi uudestaan kokeilla, koska tuli todettua, että ne on täyttä huijausta. Käytiin katsomassa meidän casinon show, joka ei kyllä jättänyt ketään kylmäksi. Taisin sanoa Michaelilla shown aikana, että toivottavasti tämä ei ikinä lopu. 

Calvinin syntymäpäiviä vietettiin 8.12.2011, ja synttärit oli kyllä menestys. Vieraita oli paljon ja kaikilla oli hauskaa. Äidin kanssa taiottiin tarjottavaksi suomalaisia herkkuja. Ne eivät kyllä käyneet kovin kaupaksi, mutta jäipä itselle enemmän syömistä. Eivät olet täällä vissiin sellaisiin oikein tottuneet. Calvin sai kovasti lahjoja ja iso kiitos niistä kaikille! 

Mulla on ihan huono omatunto, etten ole kirjoittanut pitkään aikaa, koska tässä välissä on jo ehtinyt tapahtua niin paljon. Tämä Joulukuu on muutenkin ollut niin hektinen. Minun vanhempien lähdettyä, melkein heti heidän perään Michaelin perhe tuli tänne. Joulua vietettiin ensin kotona 24.päivä ja 25.päivä oltiin grandman tykönä. 

Joulukuusen koristelua

Ihka ensimmäinen piparkakkutalo

Käytiin Joulupukkia tervehtimässä

Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Toivottavasti uusi vuosi tuo pelkkää hyvää :)