Lupaamani uuden kotikaupungin, St. Georgen esittely alkakoot!!
Ihan aluksi voisin kertoa oman mielipiteeni STG:sta. En olisi uskonut, että on olemassa punaista kiveä. Sitä on täällä joka paikassa ja paljon! En olisi uskonut, että on olemassa paikkaa, jossa paistaa aurinko melkeen joka päivä. Se onkin yksi syy miksi todella pidän stg:stä. Täällä on nyt helmikuussa päivittäin noin +17 lämmintä. Olen aina ollut todella kylmän arka, joten lämminkään ei ole haitaksi. Kevättä kohden lämpötila alkaa nousemaan ja kesällä täällä voi olla jopa noin +45. Täällä onneksi on joka paikassa ilmastointi. Saa nähdä alkaako kuumuus ahdistaa.
Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja kohteliaita. Aina saa apua ja ihmiset ovat ihmeissään kun kerron, että mistäpäin maailmaa tämä tyttö on tänne tullut. Itseäni välillä ahdistaa englannin puhuminen. On paljon asioita mitä haluaisin selittää, mutta kieli ei vain käänny suussa. Joskus olen niin innoissani kertomassa asioita, että heitän suomea lauseisiin. Onneksi minulla on Michael, joka tarvittaessa kääntää sen mitä haluan kertoa. Toisaalta tykkään mennä esimerkiksi yksin asioilla, jolloinka minun pitää yksin selviytyä. Tällaisissa tilanteissa oma kielitaito kehittyy parhaiten. Olen huomannut senkin, että minulla on ns. hyviä ja huonoja puhumispäiviä. Pitää vaan muistaa hiljentää tahtia ja rauhassa kertoa asiat. Mutta aksenttini huomataan ja monesti ihmiset kysyy, että mistäpäin olet, koska sinulla on tuollainen aksentti.
Mutta sitten itse kuviin...
Olen aloittanut aamulenkkeilyn aina kuin suinkaan ehdin. Tässä on hieman kuvaa minkälaisissa maisemissa käyn lenkillä. Kuva on otettu meidän kodin läheltä. Asumme tämän kadun varrella. Olen todella rakastunut vuoriin!! En ole edes aiemmin osannut ajatella moista asiaa, mutta nykyään nautin vuorien katsomisesta.
Niin kuin kuvista näkyy niin täällä on todella paljon punaista kiveä!! Nämä kuvat on otettu ihan kaupungin vierestä. Täällä on hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja täällä on useita pieniä ulkoilureittejä. Niiden varrelta löytyy useasti levähdyspaikkoja, joissa pystyy esimerkiksi valmistamaan ruokaa. STG:tä kutsutaan Dixie, koska se tarkoittaa etelää ja tämä kaupunki on Utahin osavaltion eteläisin. STG on hieman kauempana muista Utahin kaupungeista.
Kaupungista löytyy useista eri puistoja. Puistoista usein löytyy paljon nurmikkoa, pelikenttiä, lasten leikkialue ja ruokailupaikka, missä voi myös valmistaa ruokaa. Puistot ovat suosittuja ja niihin mennään viettämään aikaa esimerkiksi synttäreiden merkeissä tai ihan muuten vaan.
Ihan aluksi voisin kertoa oman mielipiteeni STG:sta. En olisi uskonut, että on olemassa punaista kiveä. Sitä on täällä joka paikassa ja paljon! En olisi uskonut, että on olemassa paikkaa, jossa paistaa aurinko melkeen joka päivä. Se onkin yksi syy miksi todella pidän stg:stä. Täällä on nyt helmikuussa päivittäin noin +17 lämmintä. Olen aina ollut todella kylmän arka, joten lämminkään ei ole haitaksi. Kevättä kohden lämpötila alkaa nousemaan ja kesällä täällä voi olla jopa noin +45. Täällä onneksi on joka paikassa ilmastointi. Saa nähdä alkaako kuumuus ahdistaa.
Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja kohteliaita. Aina saa apua ja ihmiset ovat ihmeissään kun kerron, että mistäpäin maailmaa tämä tyttö on tänne tullut. Itseäni välillä ahdistaa englannin puhuminen. On paljon asioita mitä haluaisin selittää, mutta kieli ei vain käänny suussa. Joskus olen niin innoissani kertomassa asioita, että heitän suomea lauseisiin. Onneksi minulla on Michael, joka tarvittaessa kääntää sen mitä haluan kertoa. Toisaalta tykkään mennä esimerkiksi yksin asioilla, jolloinka minun pitää yksin selviytyä. Tällaisissa tilanteissa oma kielitaito kehittyy parhaiten. Olen huomannut senkin, että minulla on ns. hyviä ja huonoja puhumispäiviä. Pitää vaan muistaa hiljentää tahtia ja rauhassa kertoa asiat. Mutta aksenttini huomataan ja monesti ihmiset kysyy, että mistäpäin olet, koska sinulla on tuollainen aksentti.
Mutta sitten itse kuviin...
STG:stä löytyy mitä kauniimpi Myöhempien Aikojen Pyhien Kirkon Temppeli!! Temppeli on rakennettu vuonna 1877. Iltaisin temppeli valaistaa ja se on todella upean näköinen. Temppelin ympärille on pikku hiljaa rakennettu itse stg:n kaupunki.
Kaupunki on minun mielestä juuri sopivan kokoinen. Asukasluvulta se on hieman Oulua isompi. STG on levittäytynyt hyvin leveälle alueelle. Minulla on melkoisesti opeteltavaa, että opin että missä on mikäkin. Me asumme Washingtonissa, joka on noin 5milen päässä STG:n keskustasta. Onneksi meidän lähellä on kaikki mitä tarvitaan. Ja autollahan pääsee. Koska nyt on vasta alku kevät niin kasvit ja puut eivät ole vielä kukassa. Ja odotan kyllä eri vuoden aikoja, jotta saan nähdä eron ja valita oman lempi vuodenajan :)
Ja tähän lopuksi voisi vielä lisätä, että siellä koti missä sydän!
Blogin alta löytyy linkki St. Georgen kaupungin sivulle.
