sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Hyvää syksyä!

Minä ajattelin, että seuraavat postaukset olisivat meidän kodista, mutta toisin kävi. Ei me oikeen saada tätä valmiiksi. Eli vielä saatte odottaa. Ollaan oltu kovin kiireisiä. Michael ehti jo sanoakkin, että eikö olisi jo aika päivittää blogia. Mietin, että mistä kirjoittaisin ja yksi aihe on ainakin sellainen mistä jaksan AINA kirjottaa. Aihe ei varmaan ole kenellekkään yllätys nimittän se on Calvin. 



Calvin kävi 9kk lääkäritarkastuksessa ja kovasti on poju kasvanu. Kymmenen kiloa oli painoaki jo kertyny. Calvinin lääkäri kertoi, että Calvin on 90% pidempi ja 75% painavampi kuin muut saman ikäiset lapset. Ruoka-aikana ollaan oltu siis kotona. Ja liekkö vanhemmilta jotain periny. 

Tässä iltapuuroa pojalle syötin ja tein jätti satsin puuroa. Calvinhan syö aina niin paljon kun vaan annan ruokaa. Veikkaan, että monikaan ei ois jaksanu syödä sitä määrää mitä Calvin söi puuroa. Tuli mieleen tällainen juttu menneisyydestä, että minulla on sellainen muistikuva, että hoitotäti on sanonut minua pohjattomaksi kaivoksi. Johtuisikohan juuri tästä hyvästä ruokahalusta. Mahdollisesti on siis tämän äidiltänsä perinyt. 



Täällä kovasti jo läpsytellään käsiä yhteen ja kävellään sohvaa ja seiniä pitkin. Siis Calvin osaa tämän kaiken. Itsehän olen sen jo hetken osannut :D Kello alkaa olemaan paljon, joten alkaa tulemaan vaikka ja minkälaista juttua. Minä kovasti jankkaan Calvinille mama sanaa, että se olisi ensimmäinen sana. Grandma kertoi, että jos lapsi sanoo ensin isän nimen, niin toinen lapsi tulee olemaan poika ja taas jos äiti, niin sitten tyttö. MAMA!


Tänään tapahtui hassu juttu. Calvinillä oli pylly hieman punaisena, joten päätin antaa pojalle hieman ilmakylpyjä ja en laittanut vaippaa ollenkaa. T-paita vaan päällä Calvin iloisesti kuljeskeli ympäriinsä. Yhtäkkiä ovikello soi. Muutama naapurin mies oli oven takana. Siinä hetki juteltiin ja jotenki tuntui, että ne katsoo Calviniä ihmeissään. Minä pietän Calviniä sylissä ja koitan peittää sen paljaan pyllyn. Sitten koitan selittää hyvin fiksusti näistä äidiltäni oppimista ilmakylvyistä. Pitävät varmaan kaikkia suomalaisia nyt hulluina :D 


Lopuksi tällainen hieno pipo kuva. Ihan vain sen takia, että meilläkin on alkanut viilenee. Nykyään on päivisin lämpöä +30-35. Jännä miten kuuman kesän jälkeen tämä tuntuu, että ihana ku on vähä viilentyny. Saa nähä miten me pärjätään kylmässä. Kovasti terveisiä kaikille!!


keskiviikko 24. elokuuta 2011

Uusi koti ja uudet kujeet

On paljon ihmisiä, joita haluaisin kutsua kotiini. Pitkän välimatkan takia tiedän, ettei monikaan tule ikinä näkemään kotiani livenä. Ajattelin tehdä teille päivityksen kodistani. Tai oikeastaan monta päivitystä, koska sisustetaan koti huone huoneelta. En viitsi laittaa kuvia tyhjistä huoneista. Meidän koti on paritalo ja asunnot ovat kiinni toisistaan autotalleista. Meidän onneksemme saimme kulmatontin, joka tarkoittaa hieman enemmän nurmikkotilaa. 


Pohjapiirrustus

  
Ensimmäisenä projektina oli meidän oma makuuhuone. Meillä oli siis sänky ja Michaelin yöpöytä. Niillä pääsee jo pitkälle, mutta ollaan pidetty silmät auki ja käyty myös etsimässä tavaraa. Niin kuin piirrustuksesta näkyy niin meidän makuuhuoneen(Bed 1) yhteydessä on oma vaatekomero, vessa ja amme. Minä ainakin pidän tästä ratkaisusta kovasti! Jotenki kaikki on lähettyvillä kätevästi. Tällainen ratkaisu on Amerikassa melko tyypillinen kun puhutaan ns. masterbedroomista. Meidän huoneesta pääsee myös pienelle aidatulle takapihalle. Sinne pääsee myös talon sivusta ja autotallin kautta. Tässä sitten kuvina mitä ollaan tähän mennessä saatu aikaan. 


Valittiin makuuhuoneeseen tällainen tummapuu + kynttilä teema. 

Sänky - Tykkään! ps. siinä on hyvä nukkua!

Minun yöpöytä. Tässä on melkoinen löytö!
Ihastuin siihen ensisilmäyksellä

Huom. ihana "filmitähti-valo"! Vastapäätä on vaatekomero

Joka näyttää tältä

Elikkä kuvan vas. puolelle jää lavuaari ja oik. puolelle vaatekomero.
Edessä näkyy kylpy ja heti kulman takana ite toilet.
Tällainen on siis meidän makuuhuone. Seinät ovat vielä tyhjinä tauluista, mutta eiköhän niitäkin jossain vaiheessa ala seinille ilmestyä. En tiedä mitä mieltä olette minun yöpöydästä, mutta minusta se saa ansaitsemansa huomion tumman puhuvien huonekalujen joukossa.  Toivottavasti nautitte makuhuone kierroksesta yhtä paljon kun minä nautin itse makuuhuoneesta :)